Presidentti Tarja Halonen sai innostuneen vastaanoton pakolaisilta Za’atarin leirillä Jordaniassa. Vierailullaan hän halusi osoittaa tukeaan KUA:n työlle syyrialaisten kanssa.

Teksti: Olli Pitkänen, kuvat: Mohammed Barhoum

Tyttöjen jalkapalloharjoitukset sähköistyvät, kun Tarja Halonen ilmestyy kentän laidalle. Naispuolinen presidentti ei ole tavallinen näky Lähi-idässä ja tytöt haluavat esitellä parhaita taitojaan.

Pakolaiset Za’atarissa ovat tuskin koskaan ottaneet näin paljon valokuvia vieraasta.

”Kun kahdeksanvuotias pakolaistyttö pääsee pelaamaan jalkapalloa pakolaisleirissä ja huomaa olevansa yhtä hyvä kuin veljensä, niin mikä merkitys sillä onkaan tuon tytön itsetuntoon”, Halonen pohtii.

”Toivottavasti hänen tulevaisuutensakin on hyvä.”

Halonen vieraili tiistaina Za’atarin pakolaisleirillä keskellä Jordanian aavikkoa. Matkan tavoitteena oli päivittää presidentin tietoa Syyrian pakolaistilanteesta ja omalta osaltaan tukea Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työtä.

Mukana olivat KUA:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Kantola ja Suomen Beirutin-suurlähettiläs Matti Lassila.

Kuusi vuotta sitten perustetulla leirillä asuu lähes 80 000 pakolaista, ja vaikka uusia pakolaisia ei enää oteta vastaan, asukasmäärä kasvaa joka viikko 70–80 vastasyntyneellä lapsella. KUA:n toiminta Za’atarissa alkoi alkuvuodesta 2013. KUA on pakolaisleirillä tullut kuuluisaksi muun muassa sirkuskoulustaan, jonka akrobaatit ja klovnit tekivät vaikutuksen myös Haloseen.

Presidentti kävi lisäksi englannin, musiikin ja tietotekniikan kursseilla. Kampaamokurssien oppilaat olisivat mielellään leikanneet ja muotoilleet Halosen ja hänen seurueensa tukat uusiin muotoihin.

Halonen pitää koulutus- ja harrastustoiminnan jatkumista tärkeänä.

”KUA:n tarjoamalla koulutuksella, työllistämisellä ja harrastustoiminnalla on merkittävä vaikutus pakolaisten itsetuntoon ja siksi niitä pitäisi jatkaa”, hän sanoo.

Suomalaisyrityksistä olisi hyötyä kriiseissä

Rahoitusta pakolaiskriisiin on yhä vaikeampi varmistaa. Halonen suree sitä, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on laskenut merkittävästi Suomessa. Vaikka poliitikot ovat puheissaan painottaneet, että tilannetta pitää hoitaa kohdemaissa, tarvittavaa rahoitusta siihen ei ole myönnetty. Suomen ei myöskään pitäisi palauttaa turvapaikanhakijoita kotimaihinsa, jos edellytyksiä ihmisarvoiseen elämään ei ole olemassa.

Halonen näkee Za’atarissa myös paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille luoda innovatiivisia ratkaisuja leiriolosuhteiden parantamiseksi. Esimerkkinä hän mainitsee majoituskontit, joissa perheet asuvat.

”Kontit ovat kylmiä talvella ja kuumia kesällä. Olisiko suomalaisilla puurakenteilla markkinarakoa myös pakolaisten asuttamisessa”, hän tuumii.

”Suomalaiset yritykset ovat usein liian varovaisia ja ennakkoluuloisia markkinoidessaan itseään kriisialueille.”

Syyrialaisia on jo alkanut palata Jordaniasta Syyriaan, mutta paluu ei ole YK:n mukaan turvallinen. Sotaa on käyty kohta seitsemän vuotta ja maan infrastruktuuri on raunioina. Taistelut jatkuvat yhä eri puolilla maata. Viime päivinä YK ja kansainväliset järjestöt ovat ilmaisseet järkytyksensä siviileihin kohdistuneista pommituksista Itä-Ghoutassa.

Pakolaisten viesti kohtaamisissa ja valokuvissa presidentin kanssa oli koko Suomelle: älkää unohtako meitä.

”Meidän tulisi tarjota pakolaisille valoa ja lämpöä”, Halonen toteaa.

Kirjoittaja on KUA:n Lähi-idän alueellinen ohjelmapäällikkö.

Lue lisää KUA:n työstä Jordaniassa tästä.