Palestiinalaisalueilla maanviljely on naisten tärkeimpiä toimeentulon lähteitä ja nuorille tie koulutukseen. Ennen Ulkomaanavun hanketta Deir Balloutin asukkaat olivat epätoivon partaalla.

Kurkkuja, okraa, tomaatteja, kurpitsoja, sipulia ja runsaasti viljaa. Pellot levittäytyvät pitkän matkan vasemmalle ja oikealle Deir Balloutin kylään johtavalta asvalttitieltä. Aasi vinkuu 48-vuotiaan Ibtisam Musan naapurin pihalla. Kello on kohta 11 ja tähän aikaan hän valmistaa yleensä ruokaa.

”Normaalisti olen pellolla kello 6 ja 10 välillä aamulla ja 17 ja 20 välillä illalla. Näin pilvisessä säässä auringonpaahde ei kuitenkaan vaivaa”, Musa kertoo samalla, kun hän kitkee rikkaruohoja.

Deir Balloutia kutsutaan 65 000 asukkaan Salfitin maakunnan vilja-aitaksi. Sadon lisäksi viljelijät valmistavat myyntiin muun muassa couscousia, hunajaa, oliiviöljyä, juustoa ja za’atari-mausteseosta.

Tuotteista tärkein on silti pitkämeloni, jota paikalliset kutsuvat käärmekurkuksi. Musan mukaan kaikki tuntevat Deir Balloutin käärmekurkuista, ja kasvin kunniaksi kylä järjestää vuosittain festivaalin.

”Ajattelimme tulevaisuudessa kokeilla myös lääkeyrttien viljelyä”, Musa kertoo.

Vuosiin viljelijät eivät voineet haaveilla tulevasta. Ennen vuonna 2015 alkanutta yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa kyläläiset olivat epätoivoisia. Villisiat olivat levittäytyneet alueelle eikä kestänyt kauaa ennen kuin tuhoutuneet sadot uhkasivat viedä asukkailta työn ja omavaraisen ruokatuotannon.

”Villisiat tuhosivat lähes kaiken. Moni luopui viljelystä ja lähti muiden töiden perään”, hän sanoi.

Ongelmasta kärsivät ensi kädessä naiset, joiden vastuulla suurin osa palestiinalaisalueiden maanviljelystä on. Musa on mukana 21 hengen osuuskunnassa, jossa lähes kaikki ovat naisia. Hänen tulonsa romahtivat yli 7 000 eurosta vuodessa noin 1 200 euroon.

Ongelman ratkaisemiseksi kyläläiset pystyttivät Ulkomaanavun tuella aidan peltojen ympärille viime kesänä. Viljelijät palasivat, ja nyt vuotta myöhemmin sato on selvinnyt villisioilta. Musan tulot ovat palautumassa ennalleen. Hän kehuu myös itse työtä sen vaikutuksesta 5 000 asukkaan kyläyhteisöön.

”Aidan rakentaminen tehtiin vapaaehtoistyönä. Onnistuminen on tehnyt vapaaehtoistyöstä suositumpaa koko yhteisössä ja lisännyt tuottavuuttamme”, Musa sanoo.

Tuloillaan Musa on kustantanut lastensa koulutuksen. Hänellä on kaksi poikaa ja kuusi tytärtä. Lapsista kaksi on valmistunut insinööreiksi, yksi asianajajaksi ja yksi opettajaksi.

Musa on raatanut lastensa koulutuksen eteen ja siksi kyläläiset kutsuvat häntä rautanaiseksi.

”Lastemme koulutustaso on korkea. Deir Balloutissa on kasvanut lääkäreitä, suurlähettiläitä ja kansanedustajia sekä tänne että ulkomaille. Kaikki lannistumattoman työmme ansiosta.”

Teksti: Erik Nyström, Kuvat: Tatu Blomqvist

Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun työstä Lähi-idässä tästä.