Pieni suklaapuoti, luomuvihanneksia ja entisöintiä – suomalaisella yrittäjyyskoulutuksella uusia alkuja Jordaniassa
Taimet kasvavat muovisissa mukeissa, jotka on upotettu muoviputkiin. Pumppu kierrättää vettä 15 minuutin ajan kerran kahdessa tunnissa. Tasakatolla kasvaa tomaattia, vesimelonia, kurkkua, paprikaa, mansikkaa ja kukkia. Pressut suojaavat ruukkuja liialta auringolta.
Kattopuutarha on Ibrahim Milhemin, 45, rakentama vesiviljelmän prototyyppi Irbidissä, Jordanian kolmanneksi suurimmassa kaupungissa.
Insinööriksi opiskellut Ibrahim työskenteli aiemmin lannoite- ja sementtiyrityksissä. Hänen jäätyään työttömäksi seitsenlapsisen perheen elämä muuttui ja he menettivät muun muassa talonsa.
”Rakastan kasveja ja puita ja niiden istuttamista”, kertoo Ibrahim.
Ibrahim Milhemin tytär Layal auttaa mielellään isäänsä ja seuraa hänen puuhiaan kattopuutarhassa. Kuva: Tatu Blomqvist.
Olohuoneen seinät Ibrahimin veljen talossa, jossa perhe nyt asuu, ovat täynnä maalausta harrastavan Ibrahimin tauluja, joista useimmat esittävät puita ja kasveja.
Viljelysten kastelu on kuitenkin kallista, sillä vedestä on Jordaniassa pula.
Ibrahim ryhtyi ratkomaan ongelmaa ja löysi netistä tietoa vesiviljelystä. Samoihin aikoihin hän sai kuulla Kirkon Ulkomaanavun (KUA) järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta. Koulutuksen avulla idea omasta yrityksestä tarkentui. Lisäksi hän oppi markkinointia, josta hänellä ei aiemmin ollut kokemusta.
Vesiviljely on Jordaniassa aivan uutta, mutta neuvokas Ibrahim rakensi veljensä talon katolle oman prototyypin, jota hän aikoo nyt lähteä kehittämään ja laajentamaan.
Vesiviljely säästää noin 80 prosenttia vettä verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.
”En aluksi uskonut sitä, mutta sitten kokeilin ja totta se on”, sanoo Ibrahim, joka opiskelee jatkuvasti lisää ja oppii kokeilemalla.
Tavoitteena on luomuvihanneksia tuottava puutarha, jonne asiakkaat ovat tervetulleita itse poimimaan omat vihanneksensa.
Suomalainen yrittäjyysvalmennus rohkaisi
Jordanian työttömyysaste on yli 18 prosenttia, ja se on vielä huomattavasti paljon korkeampi naisten ja nuorten kohdalla. 9,5 miljoonan asukkaan Jordania on ottanut vastaan yli miljoona pakolaista vuoden 2011 jälkeen. Se on Libanonin jälkeen toiseksi eniten väkilukuun nähden. Suurin osa on paossa naapurimaa Syyrian jo kahdeksatta vuotta jatkuvaa sotaa.
KUA järjesti vuosina 2017–2018 yhdessä Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercurian kanssa tiiviitä yrittäjäkoulutuksia pakolaisille ja heikommassa asemassa oleville jordanialaisille. Kahden kuukauden koulutusjakson jälkeen osallistujat saivat mentorointia ja pienen starttirahan.
Koulutuksiin osallistui 55 henkilöä ja tähän mennessä he ovat perustaneet yhteensä 49 yritystä, joista osa työllistää jo muitakin. Yrityksen perustaneista yli puolet on naisia ja kymmenen prosenttia vammaisia.
Kukkia ja asennekasvatusta
Asma’an (vas.) ja Hussamin mielestä yrityksen perustaminen ei ole ollut erityisen vaikeaa. Eniten heitä on mietityttänyt, miten he saavat kuuroina vuorovaikutuksen toimimaan asiakkaiden kanssa. Siihen he ovat kehittämässä avuksi kuvia ja viittomia hyödyntävää sovellusta. Kuva: Tatu Blomqvist.
Jordanialaiset kuurot ystävykset Asma’a ja Hussam oppivat yrittäjyyskurssilla muun muassa markkinointia, taloussuunnittelua ja asiakaspalvelua. He ovat perustamassa kortteliinsa kukkakauppaa.
”Kehitämme taulutelevision kautta toimivaa sovellusta, jonka avulla voimme keskustella asiakkaidemme kanssa, sillä Jordaniassa on todella vähän viittomakielen tulkkeja”, kertoo Asma’a.
”Voimme samalla tehdä asennekasvatusta ja nostaa esiin kuurojen asemaa yhteiskunnassa.”
Asma’a ja Hussam ovat molemmat korkeasti koulutettuja. CV:n perusteella molemmat on monesti kutsuttu työhaastatteluun, mutta kuurous on estänyt työpaikan saannin.
Kaupunginosan ensimmäinen kukkakauppa on jo kauniiksi sisustettu muutaman viikon kuluttua koittavia avajaisia varten. Vain tuoreet kukat on haettava tukusta.
Harrastuksesta tuli elinkeino
Ranaa Abu Atta perusti Reeno-suklaakaupan käytyään Kirkon Ulkomaanavun järjestämän yrittäjyyskoulutuksen. Kuva: Tatu Blomqvist.
Jordanialaista Rana Abu Attaa, 23, harmittaa, vaikka emme sitä hymyn ja naurun seasta ilman tulkkia olisi huomanneet. Aikatauluhaasteiden vuoksi olemme tulleet tapaamaan häntä päivää aiemmin kuin alun perin sovittiin, eikä hän ole ehtinyt täyttää vitriinin hyllyjä taidokkaimmilla suklaillaan.
Hyllyt, ja kohta myös vatsamme, ovat silti täynnä herkullisia jälkiruokia ja makeisia, joita lastataan eteemme maistettaviksi.
Rana joutui keskeyttämään taloushallinnon opintonsa perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Hän halusi tehdä jotakin auttaakseen perhettään. Rana päätti aloittaa suklaamakeisten valmistuksen. Idean hän sai Facebookissa näkemästään videosta. Siitä heräsi halu oppia enemmän ja hän etsi YouTubesta lisää videoita.
Vaikka makeisten valmistus näytti hauskalta, Rana totesi, ettei se aina ole helppoa. Hän jatkoi yrittämistä ja julkaisi itsekin Facebookissa videon tekemistään makeisista. Siitä pidettiin ja hän alkoi saada tilauksia.
Rana huomasi ilmoituksen KUA:n järjestämästä yrittäjyyskoulutuksesta, haki kurssille ja tuli valituksi.
Nyt Ranalla on kauppa ja yksi työntekijä. Pankkilaina kauppaa varten on äidin nimissä, joka on tukenut tytärtään yrityksen perustamisessa. Suklaan ja jälkiruokien valmistus tapahtuu yhä perheen kotona, ja haaveena onkin laajentaa isompaan liiketilaan, jossa olisi myös iso keittiö.
”Oma liiketila on lisännyt ihmisten luottamusta tuotteisiini. He ajattelevat, että jos minulla on itseluottamusta avata oma kauppa, tuotteiden täytyy olla hyviä. Tulot ovat kasvaneet kaupan avaamisen jälkeen”, kertoo Rana.
”Yksi kauneimmista asioista on oman tyttären haaveiden toteutuminen. Olen todella ylpeä hänestä”, sanoo Ranan äiti Amal Fawzi. Kuva: Tatu Blomqvist.
Uusi alku uudessa maassa
Syyriasta sotaa paennut Omar Balkhi elättää perheensä valmistamalla perinteisiä puuhuonekaluja ja tarjoamalla entisöintipalveluja. Kuva: Dana Mufleh.
Omar Balkhi haavoittui Syyrian sodassa: kranaatinsirpale vei häneltä jalat. Kahden lapsen isä pakeni perheineen Syyriasta Jordaniaan. Uudessa kotimaassa Omar kamppaili löytääkseen keinon perheensä elättämiseksi. Hän halusi perustaa oman verstaan, mutta ei tiennyt miten.
”Nyt pystyn pyörittämään omaa yritystä ja minulla on sisua mennä eteenpäin. Osaan kehittää työtäni ja hankkia tietoa kilpailijoista. Opin johtamistaitoja ja markkinointia. En ollut aiemmin ymmärtänyt, miten tärkeitä nämä taidot ovat”, kertoo Omar KUA:n koulutuksen jälkeen.
Verstaassaan Omar aikoo myydä perinteisisiä syyrialaisia puuhuonekaluja, jotka hän valmistaa itse käsityönä. Yritys tarjoaa myös huonekalujen entisöinti- ja korjauspalveluja.
Lainsäädäntö rajoittaa pakolaisten yritystoimintaa
Kurssilla olleiden pakolaisten ja jordanialaisten kesken on syntynyt yhteisyrityksiä.
”On hyvä rakentaa yritystä jordanialaisen kumppanin kanssa. Valitettavasti ei ole mitään lakia tai virallista paperia, jossa vahvistettaisiin oikeuteni omistaa yritys. Olen jatkuvasti huolissani siitä, että menetän yritykseni”, kertoo yksi hankkeen syyrialaisista yrittäjistä.
Hankkeen kokemusten pohjalta Kirkon Ulkomaanapu tekee yhdessä muiden kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa vaikuttamistyötä, jotta Jordaniaan saataisiin selkeät lailliset puitteet yhteisyrityksille. Näin syyrialaiset voisivat toimia yrittäjinä jordanialaisten kanssa tasaveroisina yhtiökumppaneina ja hyödyttää Jordanian taloutta.
Ibrahim Milhemin kattopuutarha on pieni keidas kaupungin keskellä. Perheen lapset viihtyvät katolla. Kuva: Tatu Blomqvist.
Teksti: Minna Elo
Kuvat: Tatu Blomqvist ja Dana Mufleh.
Hankkeen rahoitti European Regional Development and Protection Programme for the Middle East (RDPP), jota tukevat Euroopan Unioni, Tšekki, Tanska, Irlanti, Alankomaat, Norja, Sveitsi ja Iso-Britannia.
Juttu on julkaistu ensin Tekoja 4/2018-lehdessä. Voit tilata lehden kotiin maksutta täältä.