Koulutus katastrofeissa -verkoston kansainvälisen kirjoituskilpailun parhaat esseet kertovat koulutuksen tärkeydestä. Julkaistujen kirjoitusten joukossa on kahden Kirkon Ulkomaanavun tukeman pakolaiskoulun oppilaan esseet Liberiasta. He, kuten katastrofitilanteessa elävät lapset, nuoret ja aikuiset yleensäkin, arvostavat koulutusta korkealle. Koulutukseen ei katastrofitilanteessa kuitenkaan saada riittävästi rahoitusta.

Kansainvälinen Koulutus katastrofeissa -verkosto INEE (Inter-Agency Network for Education in Emergencies) järjesti kirjoituskilpailun eri puolilla maailmaa pahimpien humanitaaristen kriisien keskellä eläville lapsille ja nuorille. Kilpailun osallistujat ovat 52 maasta. Yli 700 kirjoituksen joukosta valikoitiin 12 kirjoitusta julkaistavaksi. Näiden joukossa ovat esseet kahdelta Norsunluurannikon pakolaisnuorelta, jotka opiskelevat Kirkon Ulkomaanavun tukemissa pakolaisleirien kouluissa Liberiassa.

Ulkomaanapu järjestää Liberiassa yläkoulu-, lukio- ja ammattiopetusta Bahnin, PTP:n ja Little Wlebon pakolaisleirien nuorille. Vuoden 2010 kiistanalaiset presidentinvaalit ja niitä seuranneet väkivaltaisuudet saivat sadattuhannet Norsunluurannikon asukkaat jättämään kotinsa ja etsimään turvaa Liberiasta.

“Vaikeina aikoina koulutus auttaa nuoria unohtamaan kokemansa tuskan ja kärsimyksen. Kriisien keskellä eläville ja haavoittuvassa asemassa oleville koulutus avaa uusia mahdollisuuksia. Meillä nuorilla pakolaisilla todella on paljon kirittävää, sillä olemme menettäneet paljon hukkaan heitettyä aikaa”, kirjoittaa esseessään Mahikan Desiree. Hän on 21-vuotias norsunluurannikkolainen, joka asuu Liberiassa.

”Saamamme koulutus oli välttämätöntä, vaikka elimmekin katastrofitilanteessa. Koulutus antoi meille tekemistä, se esti meitä liittymästä jengeihin ja elämäämme luisumasta toimettomuuteen ja arveluttaville urille. Koulutus myös valmisti meidät kohtaamaan ne haasteet, jotka meitä odottivat palatessamme kotiin. Ehkä vielä tärkeämpää on se, että koulutus teki meistä yhteiskunnallisesti hyödyllisiä, sen sijaan että olisimme jääneet hyödyttömiksi. Me menetimme kaiken; kodin, vanhemmat, sukulaiset, ystävät, jopa ruuan. Mutta koulutusta emme menettäneet, ja se on avain onnelliseen elämään”, kirjoittaa Gombou, 19, Liberiassa asuva norsunluurannikkolainen.

Katastrofien ja kriisien keskellä elävät lapset ja nuoret perheineen arvostavat koulutusta ja nostavat sen hyvin tärkeäksi muiden elintärkeiden tarpeiden rinnalle. Maailmassa arviolta 57 miljoonaa lasta ei käy koulua, heistä 40 prosenttia elää konfliktien keskellä. Tällä hetkellä alle kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta kohdennetaan koulutukseen. Erityisesti yläkouluikäiset nuoret jäävät usein ilman koulutusta, jolloin he ajautuvat helposti huonoille teille.

”Vaikka pakolaisleireillä on paljon haasteita koulutuksen järjestämisessä, olemme onnistuneet monessa asiassa. Liberiassa tyttöjen koulunkäynti lisääntyi, kun avasimme päiväkodit koulujen yhteyteen”, kertoo opetusalan neuvonantaja Minna Peltola Kirkon Ulkomaanavusta.

”Viime vuonna Liberiassa lukukauden päättyessä tasokokeet läpäisi yli 90 prosenttia oppilaista. Työn laadukkuudesta kertoo sekin, että oppilaista 18 jatkoi opintojaan yliopistossa. Lisäksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR pyysi Ulkomaanapua ottamaan hoitaakseen  kolmannen pakolaisten koulun Little Wlebon leirillä Marylandissa Liberiassa.”

Kirkon Ulkomaanapu tukee lasten ja nuorten koulutusta katastrofi- ja konfliktitilanteissa Nepalissa, Myanmarissa, Liberiassa, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Jordanissa.

Linkki julkaistuihin kirjoituksiin: The Brightest Hope: Essays from around the world on the importance of education in times of crisis 

Lisätietoja:
Minna Peltola, opetusalan neuvonantaja, p. 040 739 5612
Leena Lindqvist, Länsi- ja Keski-Afrikan alue-edustaja, p. +231 880 810 518 (Liberia)
Minna Elo, tiedottaja, p. 050 330 9747